”Kai sä sit laitat välillä jotain Facebook-päivityksiä?” Tuon kysymyksen kuulin aika monesti viime päivinä. Ja vastaus oli aina sama: ”Ööö…En laita”. Lapin erämaissa nyt ei aina ole ihan 4G-yhteyttä saatavanakaan, enkä haluaisi aggregaattia kantaa mukana, että iPhonelle riittäisi virtasia.

Vaan tulinpa sitten ajatelleeksi, että onhan mulla tuo Garminin satelliittiviestin mukana, eikä se kauheasti akkua syö jos yhden viestin päivässä laittaa liikkeelle. Viestien merkkimäärä on rajattu 160:een, joten aika pelkistettyjä uutisia on luvassa. Twitteriähän mulla ei tunnetusti ole, mutta eiköhän aika nopeasti palaudu mieleen ne ajat, jolloin tekstiviestienkin merkkimäärä oli samalla tavalla rajattu. Olkoon tämä täysin uusi viestintämuoto nyt nimetty sateltviitiksi. Itse tekstin lisäksi hienoutena on se, että mukana on myös karttalinkki, josta näkee hyvinkin tarkasti senhetkisen sijaintini. Jos joku on silloin niillä main liikkeellä, niin tulkaapa nykimään hihoista. Pistetään kaffet tulille.

Ystäväni Sara on lupautunut toimimaan ”mediavastaavana” ja laittamaan lähettämäni sähkösanomat tähän postaukseen. Kiitokset siitä jo näin etukäteen.

Päivä 0

Tähän saadaan vielä hiukan pidempikin pätkä, kun ollaan vielä verkkoyhteyksien ja -virran äärellä. Ajomatka takana, ja yö Kenestuvalla edessä. Huomenna vielä siirtyminen Sevettijärvelle, jonne uskollinen Scodillac jää odottamaan isäntänsä paluuta. Jotenkin epätodellinen olo. Työt vaihtumassa lomaksi, ajomatka vaihtumassa vaellukseksi, lähes vuoden suunnittelu vaihtumassa todellisuudeksi, eikä oikeen vielä osaa mitään näistä vaihdoksista sisäistää. Ja vielä se, että tässä Kenestuvalla ollessa näen kohdan, josta noin kolmen viikon kuluttua tulen Kevon kanjonista ulos, ja mistä kohtaa lähden taas metsään jatkamaan kohti Adolfin kammia. Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin ihan hillitön jännitys. Eikä se ole sellaista pelonsekaista jännitystä, kuten vaikka ennen puheen pitämistä yleisölle. Vaan sellaista pienen lapsen täpinä-innostus-”huomenna mennäään Särkänniemeen”-jännitystä. Tästä tulee niiiiiin siistiä!

Nyt mä vaikenen ja alan leikkimään eräjormaa (engl. period-dick). Nähdään syyskuussa

inr.ch/HOBOQJR

Päivä 1

http://inr.ch/GID2HDR

Päivä 2

http://inr.ch/Y2G2STJ

Päivä 3

http://inr.ch/326LZ2Z

Päivä 4

http://inr.ch/WJER5GZ

Päivä 5

http://inr.ch/3OIGYPJ

Pieni jatko edit itse retkeilijältä 😊. Sain kyydin melkein Nuorgamiin asti, joten nyt on täydennyspakkaus ruokaa haettu ( ja jäätelö ja kylmä olut nautittu). Alkumatka ollut todella lämmin ja vettä on kulunut 5-6 litraa per päivä. Ajatelkaapa jos kaikki se vesi pitäisi keittää, saati sitten kantaa mukana. On ihan älyttömän hienoa että täällä pohjosessa käytännössä kaikki vesi on suoraan juomakelpoista. Pidetään kiinni, että niin on jatkossakin! 👍

Päivä 6

http://inr.ch/RTWXDGR

Päivä 7

http://inr.ch/V3MBT6R

Taas on virtaa verkoissa ja verkkoja virroissa. Tenon varrella Utsjoella ollaan. Reissun ensimmäinen ”erämaataival” meni yllättävänkin helposti, vaikka sade ja tuuli omat haasteensa asettivatkin. Eilen illansuussa kun sain teltan pystyyn, kuivat vaatteet päälle ja sapuskan naamariin, kuuntelin (ja katselin) kuinka tuulenpuuskat yrittivät viedä Fjällrävenin-teltan mukanaan. Yritykseksi jäi, ja tuntui jollainlailla siltä että tämä on nyt mun turvapaikka, eikä tänne myrskyillä oo mitään asiaa. Nukuin paremmin kuin aikoihin 😊. Seuraavaksi vuorossa on taas pidempi etappi, jossa on sekä merkkityä reittiä että erämaataivalta. Palataan siis asiaan 6-10 päivän päästä 👍

Päivä 8

http://inr.ch/EQ5VONR

Päivä 9

http://inr.ch/4KQGW7J

Päivä 10

http://inr.ch/OQYDKZB

Päivä 11

http://inr.ch/BCHXN4B

Päivä 12

http://inr.ch/PU5LTYJ

Päivä 13

http://inr.ch/BICYMLR

Päivä 14

http://inr.ch/L4TVZGZ

http://inr.ch/UIGH3GR

Päivä 15

http://inr.ch/B57VRUB

Päivä 16

http://inr.ch/D6VGWKB

Päivä 17

http://inr.ch/57R2OVJ

Taas näin verkkovirtojen vuoksi päivitystä myös ”maastosta”. Edellisellä etapilla jäi erityisesti mieleen Paistuntureiden erämaan karu kauneus. Sinne jäi palanen sydäntä. Ja päätös siitä että sinne palaan vielä uudelleenkin. Kevon reitillä sää muuttui epävakaasta täysin vakaaksi sateeksi, mikä tietenkin antoi vahvan sävyn tuolle pätkälle. Mutta siitäkin huolimatta se oli omalla hivenen kierolla tavalla nautinnollista 😄. Huomenna olisi sitten lähtö ”maalisuoralle” eli viimeiselle noin 100km taipaleelle Kaldoaivin erämaan kautta takaisin Sevettijärvelle. Nyt on samanaikaisesti oudosti päällä into lähteä uudelle seikkailulle, hirvitys siitä kuinka kauan voi vielä olla märkää ja hiukan jo maaliinpääsemisen odotteluakin. Saa nähdä mikä noista vie voiton.

Päivä 18

http://inr.ch/LGVU5EJ

Päivä 19

http://inr.ch/HONFZ6B

Päivä 20

http://inr.ch/LCOD55R

Päivä 21

http://inr.ch/NUCTYQR

Päivä 22

http://inr.ch/ED72COZ

Päivä 23

http://inr.ch/UTAMJKB

Päivä 24

http://inr.ch/CRS3KCR

Ei riitä 160 merkkiä kuvaamaan tätä retkeä, ei riitä 160000 merkkiäkään. Sanat eivät riitä, joten tähän kohtaan tyydytään lukuihin:

345,6 kilometriä, 24 päivää, (-6,6kg).

Katsotaan niitä sanoja sitten, kun olen taas kotosalla 😊

Vastaa